Sääksi

Sääksi eli kalasääski on kalaravintoa käyttävä suurikokoinen petolintu. 

Sääksen uskotaan olleen pyhä lintu suomalaisille ja se on valittu Kanta-Hämeen maakuntalinnuksi. Sääksi on myös kosmopoliitti lintulaji, jota tavataan eri puolilla maailmaa.  Suomalaiset sääkset talvehtivat pääosin Länsi-Afrikassa.

Aikanaan sääkseä pidettiin kalavarkaana ja siitä maksettiin tapporahaa. Vuonna 1926 sääksi rauhoitettiin asetuksella ja vuonna 1962 lailla. Sääksen pesä ja pesäpuu ovat niin ikään rauhoitettuja. 

Sittemmin ympäristömyrkyt olivat syynä lajin huonoon pesintätulokseen, mutta  onneksi tilanne korjaantui ja nykyisin suomalainen sääksikanta on elinvoimainen käsittäen noin 1200 - 1300 pesivää paria. 


Pitkäjänteinen lajin suojelutyö on tuottanut tulosta, mutta edellyttää vuosittaista pesivän kannan seurantaa, sopivia pesäpaikkoja ja pesäpuita.  Väestön suhtautuminen sääksiin on nykyisin hyvin myönteinen ja linnun suojeluun halutaan aktiivisesti osallistua. 
 

Valtakunnallinen sääksiprojekti on vakuuttava esimerkki rengastajien työstä Suomen luonnon hyväksi. Vuonna 1971 rengastajat ottivat sääksen erityisseurannan kohteeksi, minkä jälkeen lähes kaikki tietoon tulleet sääksenpesät on tarkastettu vuosittain. Prof Pertti Saurola yhdessä intendentti Jari Valkaman kanssa vastaavat sääksiprojektista.

Vuonna 2019 tarkastuksiin osallistui runsas sata rengastajaa ja asuttuja pesiä löydettiin lähes 1200. Poikastuotto asuttua pesää kohden on ollut viime vuosina noin kaksi rengastusikäistä sääksenpoikasta mitä voidaan pitää hyvänä. 

Jo sääksiprojektin alkuaikoina todettiin pesäpuiden puutteen olevan uhka Suomen sääksikannalle. Nykyisin lähes puolet Suomen tunnetuista sääksipareista pesii lintuharrastajien rakentamissa sääksen tekopesissä.

Suomessa on vuodesta 2001 alkaen varustettu jo yli 30 sääkseä satelliittilähettimillä, joiden välityksellä sääksien liikkeitä on voitu seurata reaaliajassa ikään kuin ”Peukaloisena sääksen selässä”. Arvokasta tietoa on saatu mm sääksien muuttoreiteistä, levähdyspaikoista ja talvehtimisalueista.

Luonnontieteellinen keskusmuseon sivuilta löytyy tietoja ja karttoja näiden sääksien muuttomatkoista. Satelliittisääksistä kerrotaan kattavasti Luomuksen Satelliittisääkset -sivuilla

 

Kuva: Satelliittisääksi Ilpo on kantanut lähetintä jo kuusi vuotta ja tuottanut arvokasta tietoa liikkeistään.

Suomesta tunnetaan useita kymmeniä sääks(i)-alkuisia järviä, lahtia, mäkiä, niemiä, saaria, saloja ja soita etenkin Hämeestä, Satakunnasta ja Savosta.

Paikannimet ovat syntyneet sääksien pesä- tai saalistuspaikkojen perusteella. Sääksi  on kiinnostanut etenkin kalastustaitonsa vuoksi. 

Kuva: Sääksmäen vaakuna

 

Sääksisäätiön julkaisu "Sääksi Suomessa 1890-1990 - historiallinen katsaus ja tutkimuksen aukkoja" luettavissa PDF-tiedostona tästä linkistä

Wikipedia (yleistietoa sääksistä)

1. Sääksitutkimus

Suomesta:

Ulkomailta:

2. Sääksien pesäkameroita

3. Sääksivideoita ja -valokuvia

4. Keskustelufoorumit yms.

Tunnettua on ollut jo pitkään satelliittipaikantimella valjastettujen sääksien muuttoseuranta ja pesinnän seuranta livekameralähetyksen välityksellä.

Sääksisäätiön lounaissuomalainen satelliittisääksityöryhmä käynnisti sääksen pesintäaikaiset tutkimus- ja seurantalähetykset maaliskuun lopulla Suomen sääksikannan seurannan 49. vuotena 2020.

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimiston myötävaikutuksella sekä multippeliskleroosia ja harvinaista neurologista sairautta sairastavien järjestö Neuroliitto ry:n että Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n tuella rakennettiin tekniikka suuren yleisön ja erityisesti pitkäaikaissairaiden seurattavaksi. 

Livelähetykset lounaissääksien tekopesältä antavat myös uutta tutkimustietoa sääksien käyttämästä pesimisaikaisesta merikalaravinnosta ja käyttäytymisestä. Rengaskontrolloinnit, jotka tapahtuvat kuvatallenteista lintuja häiritsemättä, ovat tutkimuksen käytössä erityisen tärkeitä. 

Sääksiliven verkkopalvelusta saadaan mielenkiintoista tietoa sääksen pesimisaikaisesta elämästä.

Liveseurantaan perustuva sääksen suojelutyö yhdistyy myös Neuroliiton luontoliikuntaan. Sääksen suojelun ja seurannan välityksellä Neuroliitto tarjoaa luontoelämyksiä jäsenistölleen, ja samalla myös kaikille sääksiliven seuraajille yhdessä Fingridin kanssa. Lisätukena ovat luontoretket esteettömiin kohteisiin ja luontoillat Neuroliiton jäsenyhdistysten järjestäminä. BirdLife Suomen retkikummit ja lintuasiantuntijat ovat toimijoina ohjatuilla luontoretkillä ja -illoissa eri puolilla maata.

Luonnossa liikkuminen ja luonnon tapahtumien seuraaminen lisäävät tutkimusten mukaan hyvinvointia ja terveyttä sekä positiivisia fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia ihmisessä. Katselu ja aistiminen ovat nautiskelua, joka pitää aivot terveenä ja mielen kirkkaana.

Lounaissääksien tarinaa ensimmäisen kevään livelähetyksissä nähtynä

Pesälle saapui muutolta huhtikuun lopulla sääksikoiras, joka on syntynyt Salossa, Teijon kansallispuistossa kesällä 2016. Nuori, vielä kokematon koiras rengastettiin silloin pesäpoikasena, ja nyt se on etsimässä kihlaparia itselleen ensi vuoden pesintää varten. Yksi naaras, kutsumanimeltään Sara, onkin jo kiinnostunut Roniksi nimetystä sääksinuorikosta.

Kamerapesällä on vieraillut kevään 2020 aikana kanahaukkakin, jonka toivotaan pysyvän jatkossa etäällä pesästä ja ravintonaan käyttävistä sääksen poikasista. 

Roni ja Sara käyvät aamuisin kohentelemassa tekopesää, mutta pesimisvaistot eivät ole ainakaan Ronilla vielä kehittyneet niin, että varsinaiseen pesintään ja munintaan ryhdyttäisiin.
Sara ja Roni ovat pariskuntana toivottavasti ensi vuoden lounaissääksien pesimäkautena yleisön seurattavissa ja pitkäaikaissairaiden ilona.

Sukupolven vaihdosten vuosi tai muilla pesillä epäonnistuneen pesinnän seurauksena syntynyt tilanne tuntuu olevan sattumalta juuri kamerapesillä seurattavissa koko Suomessa. Epäonnistuneelta pesinnältä näyttää myös yhdellä Hämeen ja Äkäslompolon Sääksisäätiön kamerapesillä.

Sääksisäätiö - Finnish Osprey Foundation

PL 71, 13211 Hämeenlinna
 +358 500 306904
 mahyv@outlook.com
www.saaksisaatio.fi

Sääksikeskus - Osprey Center

Pohtiolammentie 64,
32670 Kangasala
 +358 40 528 3030
 jouko.alhainen@pp.inet.fi