Sääksi eli kalasääski

Vesiemme siivekäs syöksysukeltaja

Kookas, väritykseltään lokkia muistuttava lintu pysähtyy lekuttelemaan rantaveden yläpuolelle. Hetken päästä se lähtee siivet supussa jyrkkään syöksyyn ja loiskahtaa äänekkäästi veteen. Sääksi nousee vedestä, mutta ilman saalista. Uusi yritys, katse tiukasti kohdistettuna vedenpinnan läheisyydessä uiviin kaloihin ja saman tien lähtee syöksysukellus. Vasta viime hetkellä jalat työntyvät eteen ja terävät kynnet valmistautuvat iskuun. 

Vesipisarat sinkoavat ja sääksi sukeltaa hetkeksi veden alle, jää rimpuilemaan saaliskalan kanssa ja nousee vihdoin vettä pyristellen ilmaan. Vedestä nousee sääksen kynsissä kiiltäväkylkinen lahna. Koiraslintu on saanut komean saaliin, ottaa korkeutta ja lähtee viemään sitä suoraviivaisesti pesälle, jossa naaras ja poikaset nälkäisinä odottavat.

Sääksen uskotaan olleen pyhä lintu suomalaisille ja se on valittu Kanta-Hämeen maakuntalinnuksi. Sääksi on myös kosmopoliitti lintulaji, jota tavataan alalajeina eri puolilla maailmaa.  Suomalaiset sääkset talvehtivat pääosin Länsi-Afrikassa.

Aikanaan sääkseä pidettiin kalavarkaana ja siitä maksettiin tapporahaa. Vuonna 1926 sääksi rauhoitettiin asetuksella ja vuonna 1962 lailla. Sääksen pesä ja pesäpuu ovat niin ikään rauhoitettuja.

Sittemmin ympäristömyrkyt olivat syynä lajin huonoon pesintätulokseen, mutta onneksi tilanne korjaantui ja nykyisin suomalainen sääksikanta on elinvoimainen käsittäen 1200–1300 pesivää paria.

Pitkäjänteinen lajin suojelutyö on tuottanut tulosta, mutta edellyttää vuosittaista pesivän kannan seurantaa, rauhallisia pesäpaikkoja ja pesintään sopivia pesäpuita. Väestön suhtautuminen sääksiin on nykyisin hyvin myönteinen ja linnun suojeluun halutaan aktiivisesti osallistua.

Sääksi kansanperinteessä

Suomesta tunnetaan useita kymmeniä sääksi- ja sääks- alkuisia järviä, lahtia, mäkiä, niemiä, saaria, saloja ja soita etenkin Hämeestä, Satakunnasta ja Savosta.

Paikannimet ovat syntyneet sääksien pesä- tai saalistuspaikkojen perusteella. Sääksi on kiinnostanut etenkin kalastustaitonsa vuoksi.

Valtakunnallinen sääksiprojekti on vakuuttava esimerkki rengastajien työstä Suomen luonnon hyväksi. Vuonna 1971 rengastajat ottivat sääksen erityisseurannan kohteeksi, minkä jälkeen lähes kaikki tietoon tulleet sääksenpesät on tarkastettu vuosittain. Professori Pertti Saurola ja intendentti Jari Valkama vastaavat sääksiprojektista.

Vuonna 2019 tarkastuksiin osallistui runsas sata sääksirengastajaa ja asuttuja pesiä löydettiin lähes 1200. Poikastuotto asuttua pesää kohden on ollut viime vuosina kaksi rengastusikäistä sääksenpoikasta mitä voidaan pitää hyvänä. 

Jo sääksiprojektin alkuvuosina todettiin, että rauhallisessa ympäristössä sijaitsevien pesintään sopivien pesäpuiden puute oli uhka Suomen sääksikannalle. Nykyisin yli puolet sääksipareista pesii lintuharrastajien rakentamissa tekopesissä.

Suomessa on vuodesta 2001 alkaen varustettu yli 30 sääkseä satelliittilähettimillä, joiden välityksellä lintujen liikkeitä on voitu seurata yksityiskohtaisesti. Arvokasta tietoa on kertynyt mm. muuttoreiteistä, levähdyspaikoista ja talvehtimisalueista.
Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilta löytyy tietoja ja karttoja näiden sääksien muuttomatkoista (www.luomus.fi/fi/satelliittisaakset).

Livelähetykset muutaman sääksiperheen pesältä antavat uutta tutkimustietoa sääksien käyttämästä pesimisaikaisesta kalaravinnosta ja käyttäytymisestä. Emolintujen jaloissa olevat renkaat on mahdollista lukea kuvatallenteista lintuja häiritsemättä. Nämä tiedot kertovat emolinnun syntymäpaikan ja voivat kertoa jotakin sen aikaisemmasta ja myöhemmästä elämästä. Tiedot ovat tutkimuksen käytössä erityisen tärkeitä. Sääksiliven verkkopalvelussa on mielenkiintoista seurata sääksiperheen elämän iloisia kuin myös surullisia päiviä.

Kuva: Satelliittisääksi Ilpo on kantanut lähetintä jo kuusi vuotta ja tuottanut arvokasta tietoa liikkeistään.

Wikipedia (yleistietoa sääksistä)

1. Sääksitutkimus

Suomesta:

Ulkomailta:

2. Sääksien pesäkameroita

3. Sääksivideoita ja -valokuvia

4. Keskustelufoorumit yms.

Sääksisäätiö - Finnish Osprey Foundation

PL 71, 13211 Hämeenlinna
 +358 500 306904
 mahyv@outlook.com
www.saaksisaatio.fi

Sääksikeskus - Osprey Center

Pohtiolammentie 64,
32670 Kangasala
 +358 40 528 3030
 jouko.alhainen@pp.inet.fi