Sääksi eli kalasääski

Vesiemme siivekäs syöksysukeltaja

Kookas, väritykseltään lokkia muistuttava lintu pysähtyy lekuttelemaan rantaveden yläpuolella. Hetken päästä se lähtee siivet supussa jyrkkään syöksyyn ja loiskahtaa äänekkäästi veteen. Sääksi nousee vedestä, mutta ilman saalista. Uusi yritys, katse tiukasti kohdistettuna vedenpinnan läheisyydessä uiviin kaloihin ja saman tien lähtee syöksysukellus. Vasta viime hetkellä jalat työntyvät eteen ja terävät kynnet valmistautuvat iskuun. 

Vesipisarat sinkoavat ja sääksi sukeltaa hetkeksi veden alle, jää rimpuilemaan saaliskalan kanssa ja nousee vihdoin vettä pyristellen ilmaan. Vedestä nousee sääksen kynsissä kiiltäväkylkinen lahna. Koiraslintu on saanut komean saaliin, ottaa korkeutta ja lähtee viemään sitä suoraviivaisesti pesälle, jossa naaras ja poikaset nälkäisinä odottavat.

Valtakunnallinen sääksiprojekti on vakuuttava esimerkki rengastajien työstä Suomen luonnon hyväksi. Vuonna 1971 rengastajat ottivat sääksen erityisseurannan kohteeksi, minkä jälkeen lähes kaikki tietoon tulleet sääksenpesät on tarkastettu vuosittain. Professori Pertti Saurola ja intendentti Jari Valkama vastaavat sääksiprojektista.

Vuonna 2019 tarkastuksiin osallistui runsas sata sääksirengastajaa ja asuttuja pesiä löydettiin lähes 1200. Poikastuotto asuttua pesää kohden on ollut viime vuosina kaksi rengastusikäistä sääksenpoikasta mitä voidaan pitää hyvänä. 

Jo sääksiprojektin alkuvuosina todettiin, että rauhallisessa ympäristössä sijaitsevien pesintään sopivien pesäpuiden puute oli uhka Suomen sääksikannalle. Nykyisin yli puolet sääksipareista pesii lintuharrastajien rakentamissa tekopesissä.

Sääksisäätiö - Finnish Osprey Foundation

PL 71, 13211 Hämeenlinna
 +358 500 306904
 mahyv@outlook.com
www.saaksisaatio.fi

Sääksikeskus - Osprey Center

Pohtiolammentie 64,
32670 Kangasala
 +358 40 528 3030
 jouko.alhainen@pp.inet.fi