Merikotka ja poro

Merikotkan porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja selvitetään kaksivuotisessa projektissa

Merikotkakannan kasvaessa poronhoitoalueella myös merikotkien aiheuttamien porotalousvahinkojen riski kasvaa.  Käynnissä olevassa, Ympäristöministeriön rahoittamassa projektissa selvitämme saalistavatko merikotkat aktiivisesti poronvasoja ja missä määrin ne tätä tekevät. Asian selvittämiseksi kaivataan tietoa kentältä. Tietoja käytetään määriteltäessä merikotkien aiheuttamien porotalousvahinkojen korvausperusteita ja -tapoja.

Osallistu tutkimukseen ilmoittamalla havaintosi merikotkan aiheuttamista porovahingoista! Voit myös lähettää merikotkan saalistaman ruhon tutkittavaksi.

Lisätietoja:
Projektitutkija Camilla Ekblad
Camilla.ekblad@utu.fi
 

Keväällä 2021 alkaneessa, Ympäristöministeriön rahoittamassa projektissa selvitetään merikotkien porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja. 

Maastohavainnointi

Havainnoidaan merikotkien esiintymistä ja käyttäytymistä vasomistarhoilla ja maastossa vasonta-aikana.

Poronjäänteiden esiintyminen merikotkanpesillä

Merikotkanpesiltä tarkistetaan koparoiden esiintyvyys ja löydetyt koparat lähetetään Ruokavirastoon tutkittavaksi. Näin saadaan tietoa siitä, kuinka usealta pesältä koparoita löytyy, sekä saaliiksi joutuneiden poronvasojen iästä ja elinkelpoisuudesta.

Laajennuksena yhteistyössä Metsähallituksen kanssa koparoita kerätään myös maakotkanpesiltä, jotta poronvasojen käyttöä kummankin kotkalajin ravinnossa voidaan verrata.

Nuorten merikotkien liikkeet

Pesivien merikotkien ravintoa voidaan tutkia pesiltä löytyvien saalisjäänteiden avulla, mutta nuorten, pesimättömien merikotkien kohdalla tämä ei ole mahdollista. Nuoria merikotkia liikkuu laajasti tunturissa, mahdollisesti käyttäen poronvasoja saaliinaan. Kesällä 2021 kuoriutuneille merikotkanpoikasille asennetaan satelliittilähettimiä. Näiden avulla voidaan selvittää kotkien liikkeitä reaaliajassa, ja saada tietoa nuorten kotkien suosimista alueista ja niiden kytköksistä porojen liikkeisiin.

Raportointilomake

Projektin aikana poronhoitajat voivat ilmoittaa tapahtuneista merikotkavahingoista verkkolomakkeella. 

1. Näitkö merikotkan saalistavan poronvasoja?

Ilmoita havainnostasi oheisella lomakkeella

  • Lomake on jatkuvasti auki ja siihen voi vastata ympäri vuoden 31.8.2022 asti.
  • Voit ilmoittaa havaintosi myös soittamalla paliskuntain yhdistykseen numeroon 
  • 016 331 6000 (ma-pe 8-16)
  • Havainnon painoarvoa lisää kuvallinen todiste – dokumentoi tapaus kuvalla tai videolla jos mahdollista

2. Lähetä merikotkan saaliiksi päätyneet poronvasan ruhot Ruokavirastoon

Jos näet merikotkan tappavan tai haavoittavan kuolettavasti poronvasan ja onnistut pelastamaan ruhon, lähetä se Ruokavirastoon tutkittavaksi.

3. Ilmianna ongelmapaikkasi

Keväällä 2021 ja 2022 tutkijat tulevat havainnoimaan muutamalle vasomistarhalle, joilla on
ollut erityisen paljon ongelmia merikotkien kanssa.

  • Onko tarhallasi ollut merkittäviä ongelmia merikotkien kanssa? 
  • Onko mahdollista, että tutkijat tulisivat sinun tarhallesi seuraamaan merikotkien käytöstä? 
  • Ilmoita kiinnostuksesi tälle keväälle mahdollisimman pian, viimeistään pe 16.4. sähköpostilla osoitteeseen camilla.ekblad@utu.fi. Kerro viestissäsi: 
    - Missä tarhasi sijaitsee (paliskunta, kunta, alue)
    - Millaisia ja miten laajoja merikotkaongelmia teillä on esiintynyt
    - Onko alueella paikkaa, josta on hyvä näkyvyys, jonne pääsee kulkemaan ja jossa voi havainnoida aiheuttamatta häiriötä poroille?
  • Voit myös ilmoittaa kiinnostuksestasi soittamalla Paliskuntain yhdistykseen numeroon 016 331 6000 (ma-pe 8-16)

Jos et ehdi tai pysty osallistumaan tänä vuonna, havainnointia tullaan tekemään myös keväällä 2022. Voit ilmoittaa kiinnostuksestasi tähän myös 16.4.2021 jälkeen. 
 

Merikotkat levittäytyivät Lappiin 1970-luvulla, ja nyt niitä pesii alueella jo yli sata paria. Kanta on tiheimmillään tekojärvien ympäristössä, mutta yksittäisiä pesiviä pareja löytyy lähes koko alueelta. Poronhoitoalueen eteläpäästä, Kuusamon seudulta, löytyy toinen pesimäkeskittymä. 

Pesimäaikana merikotkat pysyvät tiiviisti reviirillään, ulottaen saalistusmatkansa korkeintaan noin 15 km päähän pesästään mutta pidättyen suurimmaksi osaksi 10 km säteellä. Talvisin vanhat linnut siirtyvät usein etelämmäksi.

Nuoret, pesimättömät merikotkat saattavat lennellä jopa tuhansien kilometrien matkoja. Kesäisin monet nuoret merikotkat käyvät Lapissa, ja ne näyttävät viihtyvän tunturissa.

Merikotkat syövät pääsääntöisesti kalaa ja lintuja, mutta myös jonkin verran nisäkkäitä, ja niiden tiedetään käyttävän ravintonaan myös poroa. Ei kuitenkaan ole selvyyttä siitä, ovatko nämä itse saalistettuja vai kuolleina löydettyjä.

Kuvateksti:
Poronhoitoalueen tihein pesimäkanta on Lokan ja Porttipahdan ympäristössä, mutta muualtakin löytyy merikotkan reviirejä. Mitä punaisempi alue, sitä enemmän merikotkia alueella pesii.

Poronhoitoalueella pesii kaksi kotkalajia, merikotka ja maakotka. Näiden kahden lajin erottaminen ei aina ole ihan helppoa, varsinkin kun molempien lajien nuoret yksilötkin näyttävät erilaisilta.

Tästä pääset tutustumaan kotkiin.


Kuvat - Olli-Pekka Karlin

Sääksisäätiö - Finnish Osprey Foundation

PL 71, 13211 Hämeenlinna
 +358 500 306904
 mahyv@outlook.com
www.saaksisaatio.fi

Sääksikeskus - Osprey Center

Pohtiolammentie 64,
32670 Kangasala
 +358 40 528 3030
 jouko.alhainen@pp.inet.fi