Merikotkakannan kasvaessa poronhoitoalueella myös merikotkien aiheuttamien porotalousvahinkojen riski kasvaa. Käynnissä olevassa, Ympäristöministeriön rahoittamassa projektissa selvitämme saalistavatko merikotkat aktiivisesti poronvasoja ja missä määrin ne tätä tekevät. Asian selvittämiseksi kaivataan tietoa kentältä. Tietoja käytetään määriteltäessä merikotkien aiheuttamien porotalousvahinkojen korvausperusteita ja -tapoja.
Osallistu tutkimukseen ilmoittamalla havaintosi merikotkan aiheuttamista porovahingoista! Voit myös lähettää merikotkan saalistaman ruhon tutkittavaksi.
Lisätietoja:
Projektitutkija Camilla Ekblad
Camilla.ekblad@utu.fi
Keväällä 2021 alkaneessa, Ympäristöministeriön rahoittamassa projektissa selvitetään merikotkien porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja.
Havainnoidaan merikotkien esiintymistä ja käyttäytymistä vasomistarhoilla ja maastossa vasonta-aikana.
Merikotkanpesiltä tarkistetaan koparoiden esiintyvyys ja löydetyt koparat lähetetään Ruokavirastoon tutkittavaksi. Näin saadaan tietoa siitä, kuinka usealta pesältä koparoita löytyy, sekä saaliiksi joutuneiden poronvasojen iästä ja elinkelpoisuudesta.
Laajennuksena yhteistyössä Metsähallituksen kanssa koparoita kerätään myös maakotkanpesiltä, jotta poronvasojen käyttöä kummankin kotkalajin ravinnossa voidaan verrata.
Pesivien merikotkien ravintoa voidaan tutkia pesiltä löytyvien saalisjäänteiden avulla, mutta nuorten, pesimättömien merikotkien kohdalla tämä ei ole mahdollista. Nuoria merikotkia liikkuu laajasti tunturissa, mahdollisesti käyttäen poronvasoja saaliinaan. Kesällä 2021 kuoriutuneille merikotkanpoikasille asennetaan satelliittilähettimiä. Näiden avulla voidaan selvittää kotkien liikkeitä reaaliajassa, ja saada tietoa nuorten kotkien suosimista alueista ja niiden kytköksistä porojen liikkeisiin.
Projektin aikana poronhoitajat voivat ilmoittaa tapahtuneista merikotkavahingoista verkkolomakkeella.
NUORTEN MERIKOTKIEN LIIKKEET
Merikotkat liikkuvat nuoruusvuosinaan laajoilla alueilla. Merikotkien liikkeitä on selvitetty satelliittilähettimin valjastettujen merikotkien avulla. Satelliittiseurannassa on aiemmin ollut merikotkia, jotka ovat kuoriutuneet Merenkurkussa, Lounais-saaristossa ja Ahvenanmaalla, mutta Lapin kotkien liikkeistä ei tiedetä paljon. Vuonna 2017 ja 2018 kaksi Lapista kotoisin olevaa merikotkaa saivat lähettimet, näistä toinen on edelleen toiminnassa. Rannikon kotkatkin käyvät kesäisin paikannusten perusteella ajoittain Lapissa, toiset useammin kuin toiset. Talvella nuoret merikotkat muuttavat etelään, mutta oletettavasti Lapista kotoisin olevat merikotkat suuntaavat kesäksi Lappiin useammin kuin muualla kuoriutuneet.
Sääksisäätiön ja Turun Yliopiston toteuttaman merikotka-porohankkeen puitteissa asennettiin kesällä 2021 satelliittilähettimet kymmenelle poronhoitoalueella kuoriutuneelle merikotkanpoikaselle.
Satelliittinuorten avulla arvokasta tietoa
Kaikki nuoret viettivät ensimmäisen talvensa joko Lounais-Suomessa, Ahvenanmaalla tai Ruotsin suurilla järvillä. Ensimmäisenä takaisin pohjoiseen saapui huhtikuun alussa Pamela.
Satelliittimerikotkien liikkeitä voit seurata tästä linkistä
Ilmoita havainnostasi oheisella lomakkeella
Jos näet merikotkan tappavan tai haavoittavan kuolettavasti poronvasan ja onnistut pelastamaan ruhon, lähetä se Ruokavirastoon tutkittavaksi.
Keväällä 2021 ja 2022 tutkijat tulevat havainnoimaan muutamalle vasomistarhalle, joilla on
ollut erityisen paljon ongelmia merikotkien kanssa.
Jos et ehdi tai pysty osallistumaan tänä vuonna, havainnointia tullaan tekemään myös keväällä 2022. Voit ilmoittaa kiinnostuksestasi tähän myös 16.4.2021 jälkeen.
Merikotkat levittäytyivät Lappiin 1970-luvulla, ja nyt niitä pesii alueella jo yli sata paria. Kanta on tiheimmillään tekojärvien ympäristössä, mutta yksittäisiä pesiviä pareja löytyy lähes koko alueelta. Poronhoitoalueen eteläpäästä, Kuusamon seudulta, löytyy toinen pesimäkeskittymä.
Pesimäaikana merikotkat pysyvät tiiviisti reviirillään, ulottaen saalistusmatkansa korkeintaan noin 15 km päähän pesästään mutta pidättyen suurimmaksi osaksi 10 km säteellä. Talvisin vanhat linnut siirtyvät usein etelämmäksi.
Nuoret, pesimättömät merikotkat saattavat lennellä jopa tuhansien kilometrien matkoja. Kesäisin monet nuoret merikotkat käyvät Lapissa, ja ne näyttävät viihtyvän tunturissa.
Merikotkat syövät pääsääntöisesti kalaa ja lintuja, mutta myös jonkin verran nisäkkäitä, ja niiden tiedetään käyttävän ravintonaan myös poroa. Ei kuitenkaan ole selvyyttä siitä, ovatko nämä itse saalistettuja vai kuolleina löydettyjä.
Kuvateksti:
Poronhoitoalueen tihein pesimäkanta on Lokan ja Porttipahdan ympäristössä, mutta muualtakin löytyy merikotkan reviirejä. Mitä punaisempi alue, sitä enemmän merikotkia alueella pesii.
Poronhoitoalueella pesii kaksi kotkalajia, merikotka ja maakotka. Näiden kahden lajin erottaminen ei aina ole ihan helppoa, varsinkin kun molempien lajien nuoret yksilötkin näyttävät erilaisilta.
Tästä pääset tutustumaan kotkiin.
Kuvat - Olli-Pekka Karlin
PL 71, 13211 Hämeenlinna
+358 500 306904
mahyv@outlook.com
www.saaksisaatio.fi
Pohtiolammentie 64,
32670 Kangasala
+358 40 528 3030
jouko.alhainen@pp.inet.fi
