Sääkset kelpuuttavat toisinaan pesäalustakseen myös myrskyssä katkenneen jättikuusen latvan. Katkeamiskohdan yläoksat muodostavat kasvaessaan oivallisen alustan sääksen kapulalinnalle. Tällainen pesäpohja on alkuunsa toimiva, mutta jatkossa oksat jatkavat kasvuaan ylöspäin muodostaen pesän ympärille näköesteen. Kokemuksesta tiedämme, että pesä tulee autioitumaan lähivuosina. Kuvassa sääksen poikaspesä Hauholla 28.6.2024, jossa kaksi suojaväristä poikasta.
Juuri näin oli käymässä hauholaiselle pesällekin: tiheäkasvuiset latvaoksat olivat ohittaneet pesän ylätason jo yli metrillä ja muodostaneet linnuille lento- ja näkemäesteen. Kävimme 6.4.2025 maanomistajan toivomuksesta poistamassa tuon ylikasvun. Huomaa, että koko jättimäinen pesä on kätkeytynyt jo takkuisten latvaoksien sisään.
Kuvassa Harri Koskinen on aloittanut latvojen tukistamisen.
Pitkävartinen pienoissähkösaha osoittautui erinomaiseksi työkaluksi oksien katkaisussa. Ulottuvuutta täytyy olla yli kaksi metriä.
Sääkselle avautui näköala ympäristöön ja pesintä voi jatkua tulevina vuosina. Jäämme odottamaan sääksien saapumista lähipäivinä Hauholle.
Sääksi rakentaa pesänsä useimmiten oksistoltaan tasalatvamäntyyn, josta on hyvä näkyvyys ympäristöön. Naapuripuiden latvojen ohikasvu on niissä yleinen syy pesäpaikan autiutumiseen kun näkyvyys pesältä heikkenee ja lentolinjat tukkeutuvat. Tällaisilla kohteilla on koemielessä tehty pesintää haittaavien lähipuiden poistoja ja jää nähtäväksi saadaanko niihin uudet asukkaat.
Takaisin