Uutiset

  

  • ”Helkkari sentään. Nämä hihnathan ovat ihan solmussa. Ja mihin se neula taas tipahti”, manailee Harri Koskinen. Samaan aikaan Raimo Uusitalo, jolla on aikuinen sääksi tiukassa syleilyssä, valittaa huonoa ergonomiaa suomättäällä - kädet puutuu. Välillä kaipaillaan Marttakerhon apuja satelliittilähettimen hihnojen ompeluun; vanhalla kunnon karhulangalla muuten. Parhaimmillaan viisi miestä ähkii ja kiroilee, jotta lähetin saadaan asennettua. ”Täydellinen”, on lopulta mestareiden tuomio, kun yhteen ommellut lähetinvaljaat on tarkistettu ja testattu moneen kertaan. Lähettimen on pysyttävä linnulla sekä lennossa että kovissa kalastussukelluksissa. Kaikkiaan koko urakka siikaislaisella suolla paarmojen keskellä on kestänyt yli kuusi tuntia.

    Sääkselle on asennettu on GPS-GSM -tekniikkaan perustuva, vain 19 g:n painoinen laite, joka saa energiansa lähettimen pienestä aurinkopaneelista ja siinä on sisäinen antenni. Tavoitteena on, että linnun liikkeitä voidaan seurata lähes reaaliaikaisesti sekä Suomessa että pitkillä muuttomatkoilla Afrikkaan ja sieltä takaisin. Näin pystytään keräämään paljon tietoa mm. sääksien muuttoreiteistä, kalastuksesta tai niiden elämästä yleensä; tai kuolemista. Pari vuotta sitten yhden muuttomatkalla olleen sääksen voimat hiipuivat vain 20 km ennen Kreikan rannikkoa ja se hukkui Välimereen. Sellaista on luonto.

    Siikaisten kunnalla oli Santra-niminen satelliittisääksi jo vuosina 2015-18, joka ehti käymään Afrikassa kolmesti. Sen talvehtimisalue oli Dja-joella Kamerunissa päiväntasaajan tuntumassa. Santra kuitenkin menehtyi kesken pesinnän kesäkuussa 2018, mikä aiheutti surua ja pettymystä pitkin pitäjää. Ajatus uudesta Santrasta jäi elämään, ja rahoitus kunnalta ja Siikaisten leijonilta järjestyi helposti. Luonnossa kaikki ei kuitenkaan mene kuin Strömsössä, joten viime kesänä sääksen kiinniotto ei onnistunut.

    Siikainen on varsinainen sääksien kunta, koska kuluvan kauden aikana pesinnän aloitti peräti kuusi sääksi-pariskuntaa. Pesintää seurattiin tiiviisti huhtikuulta alkaen, ja matkan varrella yksi pesintä jäi jostain syystä kesken. Satelliittisääksiharjoituksen kohteeksi valikoitui hyvin mielenkiintoinen pariskunta. Koiraan värillisestä lukurenkaasta voitiin vahvistaa, että se oli syntynyt seitsemän vuotta sitten Pälkäneellä Pirkanmaalla, eli se oli käynyt jo monta kertaa Afrikassa ja siksi kokenut ja vahva yksilö. Siksi se oli harjoituksen pääkohde.

    Erinäisten vaiheiden jälkeen kiinni saatiin lopulta naarassääksi, joka renkaan numeroinnin mukaan oli syntynyt 2017 Hirvensalmella; siis kaukana Etelä-Savossa. Näin ollen se on tiettävästi käynyt ainakin kerran Afrikassa. Raimon ja Harrin mukaan sääksi vaikutti ”jämäkältä nuorelta mimmiltä”, mikä on satelliittisääksihankkeelle hyvä uutinen. Mutta se, että hämäläinen ja savolainen edustamassa Siikaisten kuntaa Afrikassa, menee melko kansainväliseksi!

    Paikannuslaitteella valjastettu satelliittisääksi kutsumanimeltään Siikaisten Sanni tukee kunnan luontomyönteistä julkikuvaa, johon kuuluvat myös kunnan osallistuminen Geopark-verkostoon mm. Haapakeitaan suojelualueen kautta. ”Lukuisilla järvillä saalistavat sääkset ovat näkyvä osa Siikaisten kesämaisemaa, joten sääksi on luonteva valinta kunnan markkinointiin”, toteaa kunnanjohtaja Viveka Lanne.

    Sääksipari kasvattaa poikaset yhdessä. Haudonnan aikana naaras on pesällä yötä päivää, ja koiras tuo sille ruokaa muutaman kerran päivässä ja hautoo sen ajan, kun naaras käy syömässä kalan pesän ulkopuolella. Kun poikaset ovat pieniä, naaras suojelee niitä tiiviisti omalla kehollaan kylmältä, kuumalta, tuulelta tai moninaisilta pedoilta. Neljän viikon iässä poikaset pärjäävät jo itsenäisesti hyvin, joten naaraan tehtävät helpottuvat, ja sillä on enempi vapauksia. Kun isot poikaset aikanaan syövät kaiken koiraan tuoman kalan, naaraan on pakko lähteä itsekin kalastamaan.

    Kun pesivän naaraan tehtävä äitinä on loppuun saatettu jonain päivänä, se ei enää palaa pesälle, vaan suuntaa kohti etelää. Näin tulee tapahtumaan myös Sannin kohdalla. Tämän jälkeen vastuu poikasista jää koiraalle. Lähes lentokykyiset poikaset pitää saada lentämään, selviytymään ja kalastamaan. Miten paljon poikasilla on eväitä kaikkeen uuteen geeneissä, ja miten paljon koiraan pitää niitä ”opettaa”, siinäpä on koiraalla haasteita. Karu tosiasia on, että ensimmäisten pesän ulkopuolisten viikkojen aikana moni poikanen menehtyy - samoin kuin muuttomatkoillaankin.

    Satelliittilähettimellä valjastettujen kummisääksien tutkimustulosten avulla voimme tukea sääksien suojelua. Yleisö pystyy seuraamaan vapaasti internetissä satelliittisääksi Sannin ja muiden sääksien syys-ja kevätmuuttoa Luonnontieteellisen keskusmuseon sivustoilla www.luomus.fi/fi/satakunnan-satelliittisaakset

    Siikaisten Sannin muuttomatkoja voi seurata myös Facebookissa, kunhan Sanni ensin aloittaa syysmuuttonsa. www.facebook.com/SanniSaaksi

     

    Kainalojuttu:

    Sääksien seurannassa on saatu viime vuosina käyttöön satelliittilähettimien lisäksi myös muita uusia työkaluja. Värilliset ja koodatut lukurenkaat, joita voidaan lukea kaukoputkella tai valokuvista, auttavat tunnistamaan sääksiä matkan päästä koko pesintäkauden aikana. Suuri yleisö, harrastajat ja tutkijat voivat vapaasti seurata sääksien päivittäistä elämää lukuisten nettikameroiden välityksellä. ”Ne ovat antaneet meille todella paljon uutta tietoa sääksien käyttäytymisestä”, toteaa Raimo Uusitalo, yli 50 vuotta sääksiä rengastanut ja seurannut luontoharrastajaveteraani.

    teksti: sääksi- ja lintuaktiivi Pekka Muuttomaa

     

      Takaisin

Sääksisäätiö - Finnish Osprey Foundation

PL 71, 13211 Hämeenlinna
 +358 500 306904
 mahyv@outlook.com
www.saaksisaatio.fi

Sääksikeskus - Osprey Center

Pohtiolammentie 64,
32670 Kangasala
 +358 40 528 3030
 jouko.alhainen@pp.inet.fi