Uutiset

  

  • Siikaisten oma suurlähettiläs maailmalle, tuore satelliittisääksi Sanni, on matkalla Saharan autiomaassa. Samaan aikaan Siikaisissa tehdään jo valmisteluja tulevan kesän pesintään. Lounais- ja Länsi-Suomessa sääkset pesivät tyypillisesti avoimilla soilla, joissa on pulaa sopivista pesäpuista. Sääkset ovat taitavia pesän rakentajia, mutta ongelmana on, että pesäpuiden latvat eivät ole riittävän tukevia. Näin ollen riskinä on, että pesät saattavat hajota kesken pesinnän ja pesintä epäonnistuu. Näin ollen harrastajien tekemille keinopesille on tarvetta.

    ”Pesästä pitää olla esteetön näkyvyys joka suuntaan, jotta sääksi voi tuntea olonsa turvalliseksi. Korkeus ei ole olennainen juttu, vaan ympäristöään tai muuta puustoa korkeampi puu riittää. Emme me eikä rengastaja halua juuri sen korkeammalla taiteilla.”, pohdiskelee Simo Aho avosuon luodolla. Kahdesta vaihtoehtoisesta puusta valittiin matalampi, koska se on tukevampi; kestää varmemmin myrskyt ja lumet. Matkaa suon laitaan on runsaat 50 metriä, mutta se riittää, kun toisella puolella puutonta suota on paljon enemmän.

    Koska kalasääsken pesä on luonnonsuojelulailla suojeltu, se asettaa maankäyttöön tiettyjä rajoituksia. Näin ollen keinopesän rakentamiselle pitää aina saada etukäteen maanomistajan lupa. Esimerkiksi Metsähallitus antaa yleensä lupia vain sellaisiin puihin, joissa on ennestään ollut sääksen pesä.

    Siikaisissa on otettu käyttöön pesälavat, jotka valmistetaan etukäteen verstaalla kyllästetystä sahatavarasta. Tällä säästetään aikaa ja varmistetaan keinopesän rungon kestävyys. Lavan kiinnittäminen puun latvaan vaatii mielikuvitusta; isoja ruuveja, nippusiteitä, rautalankaa. Tarpeen mukaan laitetaan pystytukia. Kaiken kruunaa tuoreista kuusenoksista tehty seppele, joka sidotaan kiinni pesälavaan. Sen jälkeen pesää vielä tuunataan, jotta se olisi houkuttelevan näköinen. ”Kuules Jouni. Tämä on kyllä liian hyvä; olisit jättänyt sääksillekin jotain hommaa”, toteaa Aho Simo apulaiselleen. ”Hieno on paikka; varmasti kelpaa ensi keväänä”, jatkaa hän.

    Mutta mitä kuuluu satelliittisääksi Sannille, joka lähti kohti etelää pari viikkoa sen jälkeen, kun sille oli laitettu seurantalähetin. Muuttavilla sääksillä on tapana pitää pitkällä muuttomatkallaan taukoja, joilla ne tankkaavat lisäenergiaa tuleviin koitoksiin. Sopivia paikkoja ovat Itä-Euroopan lukuisat kalanviljelylaitokset. Sanni viipyi poikkeuksellisen pitkään, peräti neljä viikkoa, Etelä-Ukrainan kala-altailla. ”Vaaran paikka; ei hyvä”, manailee Sanni-harjoituksen vetäjä Raimo Uusitalo.

    Pohjolan etelään matkaavat sääkset ovat melkoinen rasite alueen kalan kasvattajille, joten ei ole tavatonta, että sääksien matka jää kesken. ”Jos tuolla ammutaan alas lentokoneita, niin myös sääksiä”, jatkaa Raimo. ”Menehtyneitä satelliittisääksiä on etsitty monista paikoista; ei Itä-Eurooppa ole ainut riskialue”, hän toteaa.

    Syyskuun alussa Siikaisten Sanni viimein päätti jatkaa muuttoaan. Muutamassa päivässä se lensi Romanian ja Bulgarian läpi Kreikkaan, josta se rohkeasti lähti ylittämään Välimerta. Noin 600 km suoran lennon jälkeen se saapui Libyan rannikolle, josta se jatkoi edelleen kohti lounasta. Nyt kaksi vaaranpaikkaa, Ukraina ja Välimeri, ovat takana, joten Sanni matka alkaa olla voiton puolella. Matkaa mittarissa on jo 4000 km.

    Edessä on vielä matkan yksi haastavimmista etapeista; lento armottoman Saharan poikki. Siellä ei ole mainittavia vesistöjä, joista saa ravintoa, vaan käytössä ovat pääasiassa Ukrainassa tankatut reservit. Vielä on mahdotonta arvailla, mihin Sanni lopulta päätyy. Keski-Afrikka on hyvä arvaus; aika lavea tosin. Edesmennyt siikaislainen satelliittisääksi Santrahan vietti talvensa Kamerunissa.

    teksti Pekka Muuttomaa

    Sannin matkaa voi seurata Facebookissa nimellä SanniSaaksi, jossa Sanni kommentoi matkansa vaiheita. www.facebook.com/search/top/?q=sannisaaksi

      Takaisin
  •   Arkisto

Sääksisäätiö - Finnish Osprey Foundation

PL 71, 13211 Hämeenlinna
 +358 500 306904
 mahyv@outlook.com
www.saaksisaatio.fi

Sääksikeskus - Osprey Center

Pohtiolammentie 64,
32670 Kangasala
 +358 40 528 3030
 jouko.alhainen@pp.inet.fi