Uutiset

• 19.01.2022

  Sääksisäätiön viikonloppuna järjestämässä webinaarissa käsiteltiin tuoreimmat kuulumiset ajankohtaisista merikotka- ja sääksiasioista.

  Merikotkan pesinnät vuonna 2021

  Merikotka asutti vuonna 2021 ennätysmäärän reviirejä Suomessa, lähes 600 kpl. Poikasmäärä oli samansuuruinen, eli hieman pienempi kuin huippuvuonna 2020, jolloin poikasia kuoriutui yli 600. Merikotkien eteläisen sisämaan valloitus jatkuu hitaasti, eikä Saimaalta edelleenkään tunneta ainoatakaan pesivää merikotkaparia. Syy tähän on tuntematon. Sisämaan tihein kanta on Pirkanmaan – Satakunnan suunnalla. Kuolleita poikasia löytyi kesänä 2021 ennätysmäärä, yli 20 kpl. Osa kuolleista poikasista lähetettiin Ruokavirastoon tutkittaviksi, ja monella näistä todettiin kuolinsyyksi lintuinfluenssa etenkin Suomenlahdella.

  Lapin sääkset

  Vuodesta 1971 sääksirekisteriin on ilmoitettu yhteensä lähes 1000 pesää Lapista. Näistä noin kolmannes on edelleen olemassa. Suomen lapissa pesivät satelliittisääkset ovat suunnanneet Afrikkaan talvehtimaan, mutta Norjan Finnmarkin itäosissa pesivien sääksien rengaslöytöjä on tehty idemmästä, jopa Intiasta. Lapin sääksikanta näyttää tilastoissa vähentyneen, mutta tämä kuvastanee ennemmin kartoitusinnostuksen vähenemistä. 1990-luvulla Lapin sääksitarkastukset olivat huomattavasti laajamittaisempia kuin nykypäivänä. Uusille innokkaille tarkastajille olisi Lapissa tarvetta.

  Merikotka-poroprojekti

  Sääksisäätiön hallinnoima projekti, jossa tutkitaan merikotkien vaikutusta porovahinkoihin, on puolivälissä. Vuonna 2021 projektin puitteessa suoritettiin suoraa havainnointia sekä tunturissa että vasomistarhoilla, kerättiin koparoita sekä meri- että maakotkan pesiltä, ja asennettiin satelliittilähettimet kymmenelle Lapissa kuoriutuneelle merikotkanpoikaselle. Ensi keväänä jatketaan havainnointia viimevuotisia kokemuksia ja satelliittimerikotkien paikannuksia hyväksi käyttäen, jatketaan koparoiden keräämistä ja päästään vertaamaan eri vuosien tuloksia. Lopullinen raportti valmistuu syksyllä 2022.

  Uutta tutkimustietoa merikotkien populaatiodynamiikasta

  Turun Yliopistolla on alkanut uusi, kiinnostava tutkimus jossa hyödynnetään vuosien saatossa merikotkan pesäpoikasilta ja pesän ympäristössä kerättyjä aikuisten sulkanäytteitä. Sulista ollaan eristetty DNA:ta, jonka avulla voidaan rakentaa Suomen merikotkakannan sukupuu, ja tutkia esimerkiksi merikotkien siirtymistä kuoriutumispesän ja oman pesimäreviirin välillä.

   

  Merikotkanuorukainen "Räpsyn Samppa" joka kuoriutui viime kesänä Lapin Luiro-joen maisemissa kantaa nyt yhtä Sääksisäätiön kymmenestä satelliittilähettimestä, jonka avulla seurataan nuorten merikotkien liikkeitä poronhoitoalueella. Kuva Olli-Pekka Karlin. 

  

   

  Etelä- ja Keskisuomen merikotkien levittäytyminen sisämaahan. Kuvassa näkyy reviirit, jotka sijaitsevat yli 10 km rannikosta ja vuodet, jolloin ne ovat asutut.

   

  

   

    Takaisin
•   Arkisto