Uutiset

• 11.12.2018

  Sääksi voisi olla tärkeä myös Sysmän matkailulle

  Tekopesät ovat olleet ratkaisevassa roolissa sääksikannan kasvussa. Vielä viime vuosisadan alkupuolella linnuista maksettiin tapporahaa.

  Julkaistu 5.12.2018 Itä-Häme lehdessä, editoitu 11.12.2018

  
  Teräväkyntinen sääksi on hyvä kalastaja. KUVA: Petri Hirva

  Sääksisäätiö on tuonut valokuvanäyttelynsä Sysmän kirjastoon. Petri Hirvan ja Jorma Yrjölän kokoama näyttely on kunnianosoitus sääkselle ja sen vaikeille vuosille.
  1800-luvun loppupuolelta lähtien 1940-luvulle saakka sääksen tappamisesta maksettiin tapporahaa. Seuraavalla vuosikymmenellä maamme pesivä sääksikanta väheni oleellisesti. Keskeisenä syynä kannan jyrkkään laskuun oli sopivien pesäpuiden katoaminen talousmetsistämme. Näyttely on ollut aiemmin esillä muun muassa Finlandia-talolla ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa.

  Säätiön määrätietoinen työ sääksen hyväksi on Yrjölän mukaan johtanut siihen, että Päijät-Hämeen alueella pesii jo viitisenkymmentä paria ja koko Suomessa noin 1200 paria. Lajin merkittävää lisääntymistä ovat edesauttaneet tekopesät, joissa pesii noin 60 - 70 prosenttia sääksipariskunnista.
  Sääksen tavanomaisin pesäpuu on vanha, pituuskasvunsa lopettanut tasalatvainen mänty, aihki. Sopivien petäjien puuttuessa se voi joskus harvoin rakentaa pesänsä myös katkenneen kuusen tahi haavan latvaan. 
  - Lintu pesii aina alueen korkeimpaan puuhun. Jyhkeitä mäntyjä ei kuitenkaan aina löydy edes tekopesien rakentamiseen. Poikkeuksellisesti tekopesiä on jouduttu muutamissa harvoissa tapauksissa rakentamaan jopa kuusiin, mutta kuusi ei ole läheskään männyn veroinen pesäpuu. Sääkset ovat lähes poikkeuksetta ottaneet hyvin rakennetut tekopesät omakseen, tietää Yrjölä.
  
  Jo lapsesta saakka Hirva ja Yrjölä ovat olleet kiinnostuneita linnuista, joten näkökulmaa löytyy.
  Kaksikko näkee Päijät-Hämeen ja Itä-Hämeen hyvinä sääksimaastoina, sillä Päijänteellä ja Jääsjärvellä pesii nykyisin jo elinvoimainen sääksikanta. Jo pelkästään Jääsjärveltä löytyy kymmenisen pesää ja eteläisen Päijänteen alueelta saman verran.
  Sääksi on lintu, joka syö ainoastaan kalaa. Rehevöityneet järvet tarjoavat nykyisin varsin hyvät saalistusvedet sääksillemme, sillä särkikalojen kannat ovat vahvistuneet oleellisesti erityisesti matalissa vesissä. Rantojen niin sanotut roskakalat joutuvat usein sääksien kalastukseen erikoistuneisiin teräviin kynsiin.

  Hirva ja Yrjölä tuovat esille sääksen merkityksen luontomatkailuun ja ehdottavatkin esimerkiksi sääksimatkailua Päijänteellä pesivien sääksien pesien tienoille. Lyhimmillään pesien väli saattaa olla kilometrin verran.
  - Matkailun kannalta sääksien pesimäalueet voisivat olla tärkeässä roolissa. Olisi upea kokemus tutustua Päijänteeltä käsin pesintäalueisiin, mutta luonnollisesti niitä häiritsemättä, kertoo kaksikko. Pesien tarkkailu on syytä tehdä aina kiikaritähystyksen avulla mieluusti satojen metrien päästä, jotta vältytään tahattomalta häiriöltä pesäpaikoilla.

  Petri Hirva, Reijo Ikonen, Veikko Järvinen ja Jorma Yrjölä vertailivat luonto- ja lintukokemuksiaan Sääksi 100 vuotta -näyttelyn avajaisissa. KUVA: Eija Virolainen-Nurminen

  Näyttelyn avajaisissa oli mukana myös kaksi paikallista luontoharrastajaa, Veikko Järvinen ja Reijo Ikonen. He ovat molemmat tehneet lukuisia sääksihavaintoja muun muassa Päijänteen saarista ja Jääsjärveltä.
  - Lähes päivittäin kesäaikana minulla on mahdollisuus nähdä sääksi. Tilanteet ovat usein nopeita, mutta kamera on aina mukana, naurahtaa itseään lintutarkkailijaksi tituleeraava Reijo Ikonen.
  Järvisen havainnot ovat Pohjois-Sysmästä, jossa hän tietää useitakin pesäpaikkoja Päijänteen saarissa ja luodoilla. Hän tykästyi luontoon ja lintuharrastukseen jo kansakouluiässä, jolloin hän näytti kiinnostuneille sääksien pesäpaikkoja.
  Vuosikymmeniä sääksiä tarkkailtuaan Järvinen ei näe niiden Päijänteellä varsinaisesti lisääntyneen, mutta tiettyjä muutoksia hän on havainnut.
  - Kesäasukkaat ovat ehkä häirinneet sääksien elämää jonkun verran, mutta dramaattista muutosta ei ole ollut. Korppikin saattaa käydä nokkaisemassa sääksen pesästä munan, jos pesä jää hetkeksi vartioimatta häirinnän vuoksi, tietää Veikko Järvinen.

  Suur-Sysmän historian tuotteistamishankkeen vetäjä Sirpa Rautiainen kertoi avajaisissa sääksen historiasta ja erityisesti linnun elinolosuhteista tapporahan jälkeen.

  • Sääksi 100 vuotta -näyttely on esillä Sysmän kirjastossa vuoden 2019 alkupäiviin, ainakin loppiaiseen saakka.

  Toimittaja Eija Virolainen-Nurminen, Itä-Häme
  Editoitu kotisivuille Sääksisäätiön toimesta

  Tekopesät ovat auttaneet sääksikantaa vahvistumaan. Pesänrakentaja Harri Koskinen keikkuu lähes 30-metrisen männyn latvassa. KUVA: Petri Hirva

  

    Takaisin
•   Arkisto