Uutiset

  

  • Sääksisäätiön vapaaehtoiset pesätarkastajat ovat käyneet läpi Suomen tunnetut merikotkan reviirit ja löytäneet tänä vuonna 623 asuttua pesää. Tämä on samaa tasoa edellisvuosien kanssa, mutta poikasten kasvatus onnistui tavallista paremmin ja isoiksi varttui ainakin 629 poikasta, joka on vähän enemmän kuin viime vuosina. Tulokset osoittavat, että kanta on vakiintunut Suomen rannikoilla ja saaristoissa. Tärkeimmissä saaristoissa Varsinais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Merenkurkussa pesii noin 60 % maamme merikotkista ja sisämaassa neljäsosa. Kanta näyttää hitaasti kasvavan sisämaassa, etenkin Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa. Merialueilla ei kasvua ole enää havaittavissa – uusia reviireitä syntyy suunnilleen samaa tahtia kuin vanhoja autioituu. 

    Merikotka on elinpiirinsä huippupeto, joka saalistaa tehokkaasti kaloja, lintuja ja hyödyntää myös haaskoja. Viimeksi kuluneen kolmenkymmenen vuoden aikana merikotkan paluu on vaikuttanut monien lintujen kantoihin. Haahka ja suuret lokit ovat vähentyneet merikotkan vaikutuksesta. Tulokaslajit merimetso ja valkoposkihanhi ovat joutuneet sopeutumaan kotkan läsnäoloon ja saalistukseen. Merimetsokantojen kasvu on pysähtynyt, ja tähän tutkijat pitävät merikotkaa merkittävänä tekijänä (ks. Suomen ympäristökeskuksen tiedote 3.8.22,  https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Merikotka_vaikuttaa_merkittavasti_Itamer(63534).  

    ”Merikotkakanta on 2020-luvulla Suomessa runsaampi kuin milloinkaan tunnettuna aikana. Tähän on selityksenä ainakin ihmisillekin vaarallisten myrkkyjen kuten DDT:n kieltäminen vuosikymmeniä sitten, Itämeren rehevöityminen ja tämän aiheuttama runsas ravinnon tarjonta sekä vainon loppuminen. Samat tekijät selittävät myös merimetson paluuta kansoittamaan rannikkovesiämme” kertoo Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki.  

    Samalla kun merikotka on palannut vanhoille pesimäpaikoilleen, kuolee kotkia vuosittain mm. lintuinfluenssaan, lyijyn aiheuttamiin myrkytyksiin ja tuulivoimaloiden lapoihin. Ruokaviraston ylläpitämän seurannan mukaan v. 2021 todettiin viisi varmistettua merikotkan kuolemaa lintuinfluenssaan ja v. 2022 toistaiseksi neljä, mutta tiedetään valtaosan kuolleista merikotkista jäävän koskaan löytymättä ja tutkimatta. Merikotkan lisäksi merimetso ja valkoposkihanhi ovat yleisiä tämän viruksen uhreja.  

    Sääksisäätiö raportoi merikotkan pesätarkastusten tiedot mm. ympäristöministeriölle, Luonnontieteelliselle keskusmuseolle, Suomen ympäristökeskukselle ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen ympäristönsuojeluosastolle. Merikotka on keskeinen Itämeren tilan indikaattorilaji, jonka kannan muutoksia seurataan Itämeren suojelukomissiossa (HELCOM).  

    Sääksisäätiö saa apua muilta luonnossa liikkujilta merikotkan pesien löytämisessä.  Kansalaisten toivotaan ilmoittavan tietoja merikotkan pesästä sähköpostilla osoitteeseen merikotka@saaksisaatio.fi tai alla oleville yhteyshenkilöille. 

    Lisätietoja 

    Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander, 0400 826 440, jouko.hogmander@gmail.com 

    Merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki, 050 552 5422, heikki.lokki@helsinki.fi 

     

    Katso myös lisätietoja merikotkasta: www.saaksisaatio.fi

    Taulukko merikotkan pesimämenestyksestä eri puolilla Suomea 

     

      Takaisin
  •   Arkisto

Sääksisäätiö - Finnish Osprey Foundation

PL 71, 13211 Hämeenlinna
 +358 500 306904
 mahyv@outlook.com
www.saaksisaatio.fi

Sääksikeskus - Osprey Center

Pohtiolammentie 64,
32670 Kangasala
 +358 40 528 3030
 jouko.alhainen@pp.inet.fi