Sääksisäätiö hallinnoi ympäristöministeriön rahoittamaa projektia, jossa selvitetään kahden vuoden aikana Lapin merikotkien aiheuttamia porovahinkoja. Projektin vastuullisena tutkijana on Camilla Ekblad Turun yliopistolta.
Keväällä vasonta-aikana useita henkilöitä päivysti maastossa ja porojen vasontatarhoilla havainnoiden merikotkien käyttäytymistä ja mahdollista kiinnostusta poroihin eri puolilla poronhoitoaluetta. Tuloksiakin kertyi mukavasti tehtävän haasteellisuuteen nähden. Maastossa ei nähty uhkatilanteita - merikotkia kiinnosti lähinnä muiden petojen tai liikenteen tappamat poronraadot. Useammassa kohteessa sekä meri- että maakotkien nähtiin syövän vasonnan jälkeisiä, jotka näyttivät kiinnostavan kotkia huomattavasti enemmän kuin itse vasat.
Läntisen poronhoitoalueen vasomistarhoilla sen sijaan tuli menetyksiä. Uhreina ei ollut pelkästään vastasyntyneitä vasoja, vaan myös vasomassa olleita vaatimia. Emme ole täysin varmoja kumpi kotkalajeista oli kulloinkin saalistajana, mutta alueella oleili merikotkia ja on todennäköistä, että myös merikotkia oli mukana porojen kuolemissa. Näyttää siltä, että jotkut merikotkat ovat oppineet hyödyntämään vasomistarhojen helposti tarjoamaa ravintoa.
Pesäkäyntien yhteydessä heinäkuussa kerättiin kaikki merikotkan pesiltä löytyneet ja osa maakotkan pesiltä löytyneistä poronvasan koparoista, jotka lähetettiin edelleen Ruokavirastoon tutkittavaksi. Näiden avulla selvitämme minkä ikäisiä ja kuinka elinkelpoisia vasat ovat olleet kuollessaan. Saimme myös tärkeää vertailuaineistoa kotkalajien ravinnosta ja poronvasojen koparoiden alueellisesta esiintymisestä pesillä. Alustavien tulosten perusteella koparoita löytyi tänä kesänä merikotkan pesiltä enemmän kuin aiempina vuosina - noin joka viidennestä pesästä. Maakotkan pesiltä löytyi koparoita suurin piirtein kaksi kertaa enemmän.
Kesällä 2021 kymmenen poronhoitoalueen merikotkanpoikasta sai selkäänsä satelliittilähettimen, jonka avulla seurataan niiden liikkeitä. Aiemmin rannikolla varttuneiden merikotkien satelliittipaikannusten perusteella tiedämme, että moni nuori merikotka suuntaa kesäksi Lappiin. Näiden kymmenen satelliittilinnun avulla saamme arvokasta tietoa myös Lapin nuorten merikotkien liikkeistä. Lisäksi tiedämme ensi keväänä reaaliaikaisesti missä nämä merikotkat liikkuvat, mikä poropaikannusten rinnalla auttaa meitä suuntaamaan maastohavainnoinnin entistä tarkemmin. Loppukesästä yhdeksän nuorta satelliittikotkaa lenteli yhä kotipesänsä ympäristössä, mutta kuusamolainen Oula lähti kiertelemään ja lenteli syyskuun lopussa Lapuan tienoilla. Satelliittimerikotkista tullaan tiedottamaan lisää jo tänä syksynä ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan niiden seikkailuja päästään seuraamaan sääksien rinnalla tällä kanavalla.
Vuonna 2021 poronhoitoalueella oli 131 asuttua merikotkan reviiriä ja 91 onnistunutta pesintää. Maakotkan tietoja ei ole vielä saatavilla tälle vuodelle. Viime vuonna asuttuja reviirejä oli 396, joissa 157:ssä onnistui pesintä.
Lajitelma poronvasan koparoita maakotkan pesällä. Kuva Raimo Koskenkorva
Havainnointia Kilpisjärvellä. Kuva Raimo Mattila
PL 71, 13211 Hämeenlinna
+358 500 306904
mahyv@outlook.com
www.saaksisaatio.fi
Pohtiolammentie 64,
32670 Kangasala
+358 40 528 3030
jouko.alhainen@pp.inet.fi
