Uutiset

• 20.01.2022

  Haukka- ja pöllötyöryhmän kokous

  Haukka- ja pöllötyöryhmän etäkokous 19.1.2022 klo 17-19.15 

  1. Työryhmän kokoonpano ja mahdolliset täydennykset

  Kokouksen aikana lisättiin Juhani Koivu ja Jari Salonen. Muut lisäykset tehdään sitä mukaan, kun ollaan saatu vapaaehtoisten suostumus.

  2. Puheenjohtajan valinta

  Toistaiseksi ei tehdä päätöksiä puheenjohtajasta vaan odotetaan RaptorLifen hyväksymistä. Se toisi paljon mahdollisuuksia työryhmälle. Erkki Korpimäki jatkaa työryhmän puheenjohtajana toistaiseksi.

  3. Tehtävänkuvan tarkastaminen ja päivitys

  Tehtävänkuvaukseen ei ole tarvetta tehdä muutoksia

  4. Keskustelu työnjakoasioista

  Kuten kohdassa 2.

  5. Yhteydenpito ryhmän kesken

  Sovittiin, että pääsääntöinen työkalu työryhmän yhteydenpitoon on sähköpostilista. Tiedottamisen kehittämiseksi katsottiin tärkeäksi haukka- ja pöllötyöryhmän ajankohtaisten asioiden saamista säätiön kotisivuille Uutisiin ja Fb. Laajempia artikkeleita ja katsauksia voidaan välittää linkkiviittauksilla kuten esimerkiksi petolinturaportti Linnut vuosikirjassa. Aineisto tulee toimittaa viestintäryhmään Anu Turku (Uutiset) ja Jonna Viisainen (Fb)

  6. RaptorLife -hanke ja petolinnut – hakemus

  Jari Valkama luetteli päätavoitteet lyhyesti. Ne ovat petolintutietouden parantaminen, pesien suojelu, tiedon kulun parantaminen, koulutus, eri alojen välinen yhteistyön kehittäminen, lajikohtaiset suojelusuunnitelmat yhdeksälle petolinnulle (helmipöllö, varpuspöllö, huuhkaja, kanahaukka, hiirihaukka, mehiläishaukka, piekana, maakotka ja tunturihaukka), kansallisen petolintustrategian luominen, seuranta

  Tässä yhteydessä puhuttiin laajasti metsätaloudesta, metsän hoitomuodoista yksityismetsissä, hakkuu strategioista ja mikä niihin motivoi. Hannu Lehtoranta kertoi kokemuksiaan todeten, että jatkuvan kasvatuksen metsänhoito ei ole vielä yleistynyt nykyisten metsänomistajien keskuudessa. Puusta saatu hinta ohjaa avohakkuihin. Myös motokuskit ovat avohakkuun kannalla saadessaan paremman korvauksen tekemästään urakkatyöstä.

  Luomuksen rengastajilta keräämät petolintujen pesätiedot on lähetetty Metsaan.fi - tietokantaan. Metsänomistajat hyödyntävät sitä vaihtelevasti. On tapauksia jolloin ilmoituksia ei huomioida lainkaan syystä tai toisesta. Avohakkuuseen rajautuvat pienialaiset pesämetsiköt ovat tuulille alttiina ja niiden merkitys jää vähäiseksi.

  7. Ajankohtaisia asioita keskusteluun

  • Mehiläishaukan tilanne ja suunnitelmat

  Patrik Byholm oli lähettänyt kokoukseen ajankohtaista tietoa mehiläishaukasta. Mehiläishaukan poikasille on tarkoitus kiinnittää 30 lähetintä, joilla tutkitaan haukkojen muuttoreittejä ja käyttäytymistä muuton aikana. Tähän tutkimukseen haetaan avustajia maastotöihin. Tutkimusta pidettiin osanottajien kesken hyvänä projektina kunhan siihen saataisiin vielä selvemmin näkyviin erittäin uhanalaisen mehiläishaukan suojelunäkökulma. Tietoon tulee todennäköisesti useita uusia pesiä ja niiden saaminen suojelun piiriin olisi tärkeää.

  • Helmipöllön tilanne eri puolilla maata

  Helmipöllö katoaa vähitellen tehokkaan metsätalouden toimien johdosta ja on lähes kokonaan kadonnut Lounais- ja Etelä-Suomesta. Syvä notkahdus on tapahtunut myös Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Helmipöllön n. 2% vuosivauhtia tapahtuva väheneminen johtuu metsien rakenteen muutoksista: niille ei löydy riittävästi ravintoa varsinkin talvella (metsämyyriä, päästäisiä ja pikkulintuja) ja suojapaikkoja pedoilta. Etelässa myös näätä on paha uhkatekijä.

  • Huuhkajan uhanalaisuuden taustatekijät

  Jari Valkama piti lyhyen esityksen huuhkajan tilanteesta. Kanta oli huipussaan 1990-luvun alussa. Sitten kaatopaikkoja suljettiin ja niiden määrä putosi tuhannesta alle sataan, jolloin huuhkajakanta romahti. Esimerkiksi Etelä-Suomessa myyräkannat ovat pitkään olleet huonoja ja se on vaikuttanut siihen, ettei huuhkajat pesi joka vuosi. Ei ruokaa, ei pesintää. Lisäksi rengastajien pitäisi enemmän kiinnittää huomiota rengastuksen jälkeiseen aikaan ennen poikasen itsenäistymistä, koska kuolleisuus on todettu siinä välissä suureksi. Liikenteen ja sähkölinjojen vaikutusta kuolleisuusmääriin ei ole tutkittu riittävästi. Tiedetään vain, että sitä tapahtuu. Luonnollisina uhkina voi pitää ilvestä ja joissain päin Suomea sutta, jotka toisaalta poistavat samalla tehokkaasti kettuja ja supikoiria. Siinä samassa voi arvailla, että huuhkajan pesueitakin tuhoutuu.

  • Piekanan uhanalaisuuden taustatekijät

  Ilmari Häkkinen puheenvuorossaan totesi, että on vaikea löytää keinoja erittäin uhanalaisen piekanan suojeluun Tunturi-Lapin alueella. Pohjoisen myyräsyklit ovat taas palanneet entiselleen ja samoin piekanojen 4-5 vuoden sykli. Piekanan pesintätulos on suoraan riippuvainen myyrätilanteesta ja sääoloista. Metsä-Lapissa lajin suojelua voidaan edistää tiedossaolevia pesäpaikkoja säästämällä. Norjan piekanatutkijat ovat todenneet, että huonoina myyrävuosina Finnmarkin piekanat siirtyvät Kuolaan ja Ruotsin tuntureille, joissa osa niistä pesii. Hyvinä myyrävuosina piekana on pesinyt suhteellisen runsaana myös Pohjanmaalla.

  Linnut-vuosikirja 2020 Petolintuvuosi 2020 – ei aihetta juhlaan – Juha Honkala, Markus Piha, Pertti Saurola & Jari Valkama https://lintulehti.birdlife.fi:8443/pdf/artikkelit/10292/tiedosto/Linnut_VK2020_070- 085_Petolintuvuosi_artikkelit_10292.pdf 8.

  Seuraavan etäkokouksen valmistelu

  Tarkka aika jätettiin sopimatta, mutta katsottiin tärkeäksi kokoontua huhtikuussa. RaptorLife-hakemuksen rahoituspäätös on odotettavissa toukokuussa. Asialistan ulkopuolella Ilmari Häkkinen kertoi lyhyesti UPM:n halusta toteuttaa Petolinnut talousmetsässä -kokeellisen selvityksen Sääksisäätiön ja Birdlife Kanta-Hämeen kanssa.

  kuva: Huuhkaja on nykyisin luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi, jonka pesintää seurataan eri puolilla maata.
  Emolintu on tuonut poikasten ravinnoksi nuoren supikoiran.

  

   

    Takaisin
•   Arkisto