ssmasthead854x98fi

Tutkimustyö

Sääksen monipuolisella tutkimustyöllä luodaan vankka perusta lajin suojeluhankkeille. Vähälukuisuutensa takia sääksi on määritelty uhanalaisrekisterissä silmälläpidon alaiseksi lintulajiksi maassamme. Suomen sääksikannan arvioidaan käsittävän 1000-1200 paria.

Sääksi on yksi maamme parhaiten tutkittuja lintulajeja. Sääksen seurantatukimus aloitettiin jo v. 1971 ja se jatkuu edelleen. Tutkimukseen osallistuu vuosittain n. 200 rengastajaa eri puolilla maatamme. Tutkimuksen piirissä on nykyisin yli 700 pesää. Sääksitutkimusta johtaa ja koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo.

Kenttätutkimuksen kohteita

  • pesivän kannan kartoitus
  • kannanmuutosten pitkäaikainen seuranta
  • poikasten ja joissakin tapauksissa myös emolintujen rengastus vuosittain
  • biometrisen aineiston keruu
  • pesäpuihin ja pesäpaikkoihin liittyvien tietojen taltiointi
  • kuoriutumattomien munien ja kuolleina löydettyjen poikasten talteenotto myrkky- ym. tutkimuksia varten
  • ravintotutkimukset
  • satelliittiseurannan käyttö lajin muutonseurannassa.

Satelliittisääkset

Suomessa on jo 13 sääkseä varustettu satelliittilähettimellä, jonka avulla sääksen muuttoaikaa ja -matkaa on voitu seurata reaaliajassa. Satelliittitekniikalla muuton etenemistä voidaan seurata ikään kuin ”Peukaloisena sääksen selässä”. Näin saadaan täsmällistä tietoa mm. muuton nopeudesta sekä levähdys- ja tankkausalueista, mitä pelkkien rengaslöytöjen avulla ei voida saada. Satelliittiseurannan avulla on saatu kerätyksi runsaasti uutta ja arvokasta tietoa.

Satelliittisääksistä kerrotaan kattavasti Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Satelliittisääkset -sivuilla, joista seuraavassa on muutamia poimintoja.

Mirja-sääksi oli v. 2005 hyvin esillä, kun Helsingin Sanomat ja muukin media välitti koko ajan tietoja Mirjan muuttomatkasta. Ks. Luonnontieteellisen keskusmuseon Mirja-sivut ja Sääksisäätiön Mirja -kuvat.

Satelliittisääksi Harri muutti syksyllä 2002 Utsjoelta Afrikan eteläisinpään kärkeen. Matkan pituudeksi tuli 12 500 km.

Satelliittisääksi "Pete"

Kesällä 2007 aloitettiin Luonnontieteellisen keskusmuseon, Sääksisäätiön ja UPM:n yhteistyönä projekti, jossa seurataan sääksikoiraan elämää uuden sukupolven GPS-Argos satelliittilähettimen avulla. Projektin tieteellinen johtaja on prof. Pertti Saurola. Rengastajansa mukaan PETEksi ristitty sääksikoiras varustettiin satelliittilähettimellä 14.7.2007. Pete oli jo vuosien ajan vakiovieras Pohtiolammella.

Peten muutto Afrikkaan syksyllä 2007 sujui hyvin, mutta paluumuutto Senegalista Suomeen katkesi huhtikuun alussa Marokkoon, jonne Pete menehtyi. Peten jäännökset löytyivät 23.7.2008, Ks. Sääksisäätiön Uutiset.